Kuuntele ja reflektoi

Suoritin harjoitteluni Suomeen yksin alaikäisenä ilman vanhempia tulleiden maahanmuuttajanuorten asumisyksikössä. Päätin toteuttaa tämän tehtävän niin, että en valinnut vain yhtä päivää, vaan kiinnitin kuunteluun eritystä huomiota pidemmän aikaa.

Kuuntelu on sosiaalialalla tärkeää, erityisen tärkeänä koen kuuntelun tarpeen nuorisotyössä. Murrosikä on haastava vaihe kenelle tahansa, ja kun yhdistetään siihen harjoittelupaikkaani liittyvä kielimuuri, on kuuntelemisessa noudatettava erityistä herkkyyttä. Kohtaamillani nuorilla ei välttämättä ole koskaan aiemmin ollut kuuntelevaa ja turvallista aikuista elämässään, joten koin työtehtäväni hieman vaikeaksi, mutta erittäin tärkeäksi.

Kuuntelu on hankalaa varsinkin silloin, kun kuuntelun kohde ei puhu kanssani samaa kieltä. Osa nuorista osaa suomea äärimmäisen huonosti, ja oli harmillista huomata heidän turhautumisensa, jos he eivät saaneet tehtyä itseään ymmärretyksi. Näissä tilanteissa pyrin itse auttamaan nuorta kysymällä helppoja apukysymyksiä selkokielellä, sekä etsimään heille vaikeille sanoille vaihtoehtoisia sanoja.

Päästessäni tutustumaan nuoriin paremmin, opin tunnistamaan heidän kommunikointitaitojaan henkilökohtaisemmin. Osa heistä halusi kertoa kaikki mieltään painavat asiat saman tien, osa taas ei halunnut kertoa itsestään mitään. Opin lukemaan heidän elekieltään ja ilmeitään, ja tunnistin tilanteita, jossa nuori olisi halunnut kertoa jotain, mutta ei jostain syystä siihen pystynyt. En halunnut valita tehtävää varten vain yhtä päivää, sillä koen että sain heidän kohdallaan enemmän irti pidemmän aikavälin tarkastelusta. Vuorovaikutus edellyttää aktiivista kuuntelemista, ja kuunteleminen luottamusta. Vaati aikaa, että sain muodostettua nuorten kanssa sellaisen luottamussuhteen, että he ylipäätään edes yrittivät keskustella kanssani. Koin onnistuneeni joka kerta, kun nuori pystyi oma-aloitteisesti keskustelemaan kanssani edes kuulumisistaan tai koulupäivästään. Ne tilanteet vaativat minulta aktiivista kuuntelemista, jos he eivät olisi tulleet kuulluksi, eivät he välttämättä olisi yrittäneet enää toista kertaa.

Yksi harjoitteluuni liittyvä tavoite on osata tukea ja ohjata tavoitteellisesti asiakkaita ja asiakasryhmiä yhteisöjen arjessa kasvun ja kehityksen eri vaiheissa ja eri elämäntilanteissa. Tähän tavoitteeseen liittyy oleellisesti asiakkaan kuuntelu, ja hänen kokemuksensa kuulluksi tulemisesta. Suoranaisesti tämä ei ollut minulle uutta, mutta silti harjoittelu vahvisti kuulluksi tulemisen kokemuksen tärkeyttä asiakastyössä.

Koen että olen hyvä kuuntelija, ja pyrin kuuntelemaan asiakkaan kertomaa olettamatta asioita hänen puolestaan. Kyselin päivittäin nuorilta esimerkiksi heidän kuulumisiaan, ja näin ollen tein heille kuulluksi tulemisen hieman helpommaksi.

Reflektoin kuulemistani muiden ohjaajien sekä työelämäohjaajani kanssa useasti keskustellen, lisäksi yritin purkaa näitä asioita harjoitteluraporttiin. Ohjaajien joukossa oli useampia henkilöitä, joiden kuuntelukyvystä pyrin ottamaan mallia. Sainkin harjoitteluni aikana huikean kasvun ammatilliseen osaamiseeni.

Lähteet

https://mielenihmeet.fi/kuuntelemisen-jalo-taito/

Vuorovaikutus asiakastyössä, Kaarina Mönkkönen, 2018