VIESTINTÄ - Minä viestijänä - käsipuutehtävä

Käsipuutehtävä oli mielestäni yllättävän hankala, jostain syystä sitä keksii itsestään helpoiten aina ne negatiiviset, ja eniten kehittämistä vaativat osa-alueet.

Olin nuorena jo erittäin itsenäinen, ja muutinkin kaikista vanhempien vastusteluista huolimatta opiskelemaan 16-vuotiaana toiseen kaupunkiin. Uskon, että se avulla sain itselleni paljon lisää rohkeutta tehdä asioita, mitä en luultavasti ilman muuttoa olisi tehnyt. Itsenäistyin nopeasti, ja lähdin viimeisenä ammattikouluvuotena yksin seitsemäksi viikoksi työharjoitteluun Espanjaan. Se oli ensimmäinen kertani ulkomailla, enkä saanut kotoa kannustusta reissuun lähtemiseen. En kadu lähtöäni hetkeäkään, kasvoin tuon kahden kuukauden aikana henkisesti todella paljon, opin itsestäni uusia puolia, ja huomasin että pärjään todella hyvin myös yksin. Tutustuin uusiin ihmisiin, sekä kulttuuriin, ja sain tuon reissun ansiosta kroonisen matkakuumeen.

Muutin ammattikoulusta valmistumisen jälkeen yksin Tampereelle töiden perään. En tuntenut kaupunkia ennestään, eikä minulla asunut kaupungissa yhtäkään tuttua ihmistä. Vaikka vanhempani olivat taas tätäkin asiaa vastaan, olin itse täysin sitä mieltä, että haluan lähteä kauemmaksi kotoa kohti uusia haasteita. Olin muuton aikana vasta 18-vuotias, ja siitä se elämä sitten isommassa kaupungissa alkoikin. Tutustuin moniin uusiin ihmisiin, ja löysin itselleni pitkäaikaisia ystäviä työkavereista. Parin vuoden jälkeen tapasin poikaystäväni, nykyään asumme yhdessä, ja meillä on yhteinen koira. Uskon, että minulle teki hyvää itsenäistyä melko nuorena. Pääsin kokemaan mahtavia asioita, matkustelemaan, sekä tekemään töitä asiakaspalvelualalla useamman vuoden. Tällä hetkellä kaipaan hieman muutoksia elämääni, ja siksi hain opiskelemaan itselleni uutta ammattia.

 Olen luonteeltani melko rauhallinen, iloinen ja kokeilunhaluinen. Yksi parhaita piirteitäni on kehittymisenhaluni, ja haluankin kehittyä jatkuvasti, niin työssäni kuin muussakin elämässä. Olen tehnyt kuusi vuotta töitä kampaajana, ja vaikka jatkan niitä vain osa-aikaisesti koulun ohessa, haluan silti kouluttautua ja kehittyä myös sillä alalla. Sosionomin opinnoissa minua kiinnostaa monikin suunta, ja toivon, että pääsenkin oppimaan paljon itseäni kiinnostavista asioista. Koen vahvuudekseni sen, että olen empaattinen ja kuunteleva, sekä helposti lähestyttävä.

 Vaikka olen tehnyt elämässäni isoja ja rohkeita päätöksiä, koen silti olevani melko ujo. Miellän sen itse heikkoudeksi, mutta olen onneksi onnistunut tsemppaamaan itseäni siinä asiassa jo vähän. Jään helposti isossa porukassa taka-alalle, enkä välttämättä uskalla kunnolla lähestyä tuntemattomia ihmisiä. Tämä ongelma on selkeästi vain vapaa-ajalla, sillä asiakaskohtaamisissa minulla ei ole mitään ongelmaa. Haluaisin olla hieman rohkeampi, ja uskaltaa tulla kuulluksi isommassakin porukassa. Olen todellinen jännittäjä, ja haluaisin myös lisää heittäytymiskykyä. Uskon että voin kehittyä näissä asioissa opiskelujen aikana, ja odotan jo todella paljon harjoitteluita, että pääsen haastamaan itseäni.

 Tulevaisuuteen antaisin itselleni muutaman neuvon; älä pelkää tulla kuulluksi, sekä nähdyksi.